Le Beaujolais Nouveau est arrivé – Viinivuoden tärkein päivä

15.11.2018 - Kategoriat: Ajankohtaista

Beaujolais Nouveau on ranskalainen uuden sadon beaujolaisviini, jonka myynti alkaa ympäri maailmaa aina marraskuun kolmantena torstaina riippumatta sadonkorjuun aloituksesta. Vuoden sato kertoo kuluneen viljelysvuoden tarinan ja siitä voi lukea mitä kyseisen vuosikerran viineiltä on odotettavissa. Viini valmistetaan Gamay-rypäleestä carbonic maceration-menetelmällä (hiilidioksidikäyminen).

Nauti nouveau nuorena ja hieman viilennettynä

Uuden sadon beaujolais’t nautitaan nuorena ja ne ovat parhaimmillaan, kun ne nautitaan hieman viilennettynä, 12–14-asteisena. Viinit ovat makumaailmaltaan raikkaan punamarjaisia, vähätanniinisia sekä kevyen mausteisia. Ne soveltuvat oivallisesti kevyiden juustojen, pastan, kananrinnan, salaattien, pateiden ja mausteisten makkaroiden pariksi ja vähätanniinisuutensa ansiosta myös kalaruokien kaveriksi.

Viini säilyttää hedelmäisen luonteensa ja parhaat ominaisuutensa noin kuuden kuukauden ajan.

Satovuosi 2018 oli huippuhyvä!

Vuosi 2018 tulee varmasti jäämään historian kirjoihin yhtenä aikakausien parhaana satovuotena.

Rypäleiden kasvukauden ilmasto oli ihanteellinen; talven ja kevään kosteus yhdistettynä kesän kuivaan ja lämpimään jaksoon tarjosi viiniköynnöksille täydellisen ja terveen kasvuympäristön.

Viininvalmistus- ja tutkimusinstituutin Sicarex Beaujolais`n johtaja Betrand Chatelet kommentoi satovuotta seuraavasti: ”Viini hyötyi aikaisesta kypsymisestä ilman haittatekijöitä. Vuosikerran viinit ovat samettisia ja pitkän maseraation ansiosta rypäleiden väri ja rakenne korostuu. Viinit ovat pyöreitä ja pehmeitä, mutta konsentroituneita ja rikkaita. Tanniinit ovat tyylikkäät ja hienovaraiset”

Carbonic maceration -menetelmässä rypäletertut pannaan käymisastiaan kokonaisina niin että rypäleet säilyvät ehjinä. Käymisastia täytetään hiilidioksidilla, joka syrjäyttää hapen. Hapen läsnäolo – tai tässä tapauksessa poissaolo – vaikuttaa suuresti punaviinin aromimaailmaan jo käymisvaiheessa.

Näissä erityisissä olosuhteissa aikaansaadaan ns. entsyymikäyminen, joka alkaa rypäleiden sisällä hapettomasti. Edes rypäleiden kuorella olevat luonnonhiivat eivät pääse vielä käsiksi mehun käymiseen. Kun rypäleet ovat käyneet aikansa, paine niiden sisällä kasvaa, ja ne räjähtävät itsekseen. Tällä tavalla rypäleet murskaantuvat hyvin lempeästi ja käyvä mehu pääsee valumaan pois rypäleestä. Punaviineistä tulee tuoreen marjaisia ja usein banaaniaromisia, lähes tanniinittomia ja hyvin kevyitä.

Beaujolais’ssa ja muuallakin tehdään muita viinejä samalla menetelmällä, tai semi-carbonic maceration menetelmällä, jossa happea ei syrjäytetä kokonaan ja osa rypäleistä murskautuu rypälemassan painosta ja käy normaalisti hiivojen kanssa, mutta osaan viinistä tulee sama hapettoman entsyymiskäymisen efekti, joka sekoittuessaan saa viiniin nuorekasta kompleksisuutta. Siinä on vaara, että rypäleiden rangat ovat mukana, joten viinintekijän täytyy olla varma, että haluaa myös ne mukaan, ja paljonko niitä haluaa käyttää. Rangat lisäävät tanniineja ja raakoina voivat tuoda vihreyttä ja karvautta, kypsinä rankoina mausteisuutta ja rakennetta.

Aihealueet: