Musiikin vaikutus viiniin
Musiikin on monessa yhteydessä todettu tekevän ihmeitä niin ihmisille, eläimille kuin kasveillekin.
Musiikin on monessa yhteydessä todettu tekevän ihmeitä niin ihmisille, eläimille kuin kasveillekin. Jotkut viinintekijät soittavatkin klassista musiikkia viinitarhoillaan, sillä he uskovat sen tekevän hyvää köynnöksille. Myös muualla maanviljelyssä musiikilla on paikkansa, sillä kananmunien on todettu olevan suurempia, kun kanalassa on soitettu klassista musiikkia. Musiikin vaikutukset ovatkin merkittävämpiä mitä yleisesti luullaan.
Musiikilla on jo pitkään vaikutettu myös ihmisten ostokäyttäytymiseen, ja se toimii myös viinien suhteen. Maissa, joissa viiniä voi ostaa ruokakaupoista, on tehty kokeita, joissa viiniosastolla on soitettu ranskalaista tai saksalaista musiikkia, ja huomattu että musiikki vaikuttaa alitajuntaisesti kuluttajien valintoihin. Kun myymälässä soitettiin ranskalaista musiikkia, myös ranskalaiset viinit myivät parhaiten, mutta niiden myynti tippui kuin lehmän häntä stereotyyppisen saksalaisen musiikin alkaessa soimaan. Saksalaisen musiikin soidessa, saksalaiset viinit siirtyivät vuorostaan myyntitilastojen kärkeen.
Ehkäpä paras lähde musiikin ja viinin yhdistämiselle on Oxfordin kokeellisen psykologian professori Charles Spence. Hän on perehtynyt syvällisesti aistien illuusioihin sekä aistien huijaamiseen ja tekee paljon töitä nimenomaan musiikin ja viinin parissa. Spence on julkaissut marraskuussa 2015 jopa tutkimuksen aiheesta yhdessä psykologi Janice Wangin kanssa. Tutkimus osoitti, että tietynlainen musiikki voi vaikuttaa siihen, miten hapokkaaksi, kevyeksi, täyteläiseksi, tanniiniseksi tai hedelmäiseksi viini koetaan. Musiikki ilmiselvästi vaikuttaa kuulijan mielentilaan. Erilaisten tunteiden vallassa koemme ja maistamme asiat eri tavalla, ja ehkä jopa alitajuntaisesti haemme tietynlaisia aistimuksia tukemaan olotilaamme, jolloin erilaiset asiat nauttimassamme viinissäkin korostuvat.
Spence teki tutkimuksensa perusteella jopa suosituksia, mitä kuunnella erilaisten viinien kanssa. Esimerkiksi Chardonnay-viinille hän suosittelee Tina Turnerin kappaletta What’s Love Got to Do With It, voimakkaalle Cabernet Sauvignonille sopii hänen mukaansa Live and Let Die alkuperäisenä Paul McCartney and Wingsin versiona. Ylipäänsä hänen suosituksensa ovat melko tunnettuja ja tunteisiin vetoavia kappaleita etenkin 1980-luvulla nuoruutensa viettäneille. Ehkäpä meihin suomalaisiin ja eritoten milleniaaleihin purevat kuitenkin täysin toisenlaiset kappaleet.
Tutkimus on kuitenkin erittäin mielenkiintoinen ja kutkuttava. Miltä mahtaa kepeä puolikuiva Riesling maistua iloisen Spice Girlsin kanssa? Entäpä täyteläinen ja tumma Shiraz viettelevän Beyoncen kanssa, saisikohan voimakas Pinot Noir -pohjainen samppanja lisäenergiaa Nirvanasta?
Lähteet:
Spence, C. & Wang, J. 2015.
Wine and music: can you taste the music? Modulating the experience of wine through music and sound
North, A. Hargreaves, D. & McKendrick, J. 1999.
The influence of in-store music on wine selections. Journal of Applied Psychology
